Ajankohtaista

Kategoriat
1 huhtikuun, 2019

Sairaana tai puolikuntoisena töihin?

”Tulet sitten vasta töihin, kun olet täysin kunnossa.”  

Tauti voi iskeä kehen tahansa. Mahatauti jyllää tai flunssa vie sänkykuntoon. Tällöin on itsestään selvää, että kipeä ihminen jää kotiin potemaan tautia, jotta itse paranisi eikä tartuttaisi muita työpaikalla.

”Älä tule töihin takaisin, ennen kuin olet aivan terve.”

Mutta entäpä silloin, kun selkä on kipeä, olkapäätä kolottaa tai työuupumus haittaa nukkumista ja mieltä. Milloin olen täysin työkyvytön ja milloin uskaltaudun palaamaan työhön? Mikä on raja täyden työkyvyttömyyden ja osatyökykyisyyden välillä? Olenko täysin sairas tai täysin terve? Vai voiko terveys ja työkyky olla jotain siltä väliltä?

Sama sairaus eri työtehtävissä voi aiheuttaa erilaisia rajoitteita työssä selviytymisessä. Nyrjähtänyt nilkka voi aiheuttaa täyden työkyvyttömyyden maatalouslomittajalle, mutta ei välttämättä toimistotyöntekijälle. Kipeä selkä vuodeosastolla työtään tekevälle sairaanhoitajalle rajoittaa nostotyössä, mutta sama hoitaja pystyy antamaan neuvontaa ja ohjausta puhelimessa.

Kun sairaus vie työkyvyn, lääkäri kirjoittaa sairausloman. Jo tuossa vaiheessa työterveyshuollossa olisi hyvä miettiä, miten työkykyisyyttä ja työhön paluuta voidaan tukea, ettei poissaolo venyisi kovin pitkäksi. Voitaisiinko työtehtäviä muuttaa, työn kuvaa keventää tai rajata, työaikaa lyhentää, etsiä korvaavia töitä? Näitä tulisi miettiä yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kanssa.

Työhön paluuta voidaan tukea erilaisin tukimuodoin. Kelan osasairauspäiväraha on yksi mahdollisuus ja tätä etuutta voidaan hakea 2 viikon sairausloman jälkeen, jos työkyky ei ole täysin palautunut.  Osasairauspäivärahan aikana potilas sairaudestaan huolimatta selviytyy osasta työstään, kun ne räätälöidään työkykyä vastaavaksi. Kun työntekijä ja työnantaja ovat halukkaita tähän järjestelyyn, he tekevät Kelalle oman hakemuksensa ja työterveyslääkäri laatii lääkärinlausunnon Kelalle. Järjestely on helppo ja työhönpaluu järjestyy lyhyellä varoitusajalla. Osasairauspäivän pituus on minimissään 2 viikkoa ja maksimisissaan 20 viikkoa (1).

Osasairauspäivärahasta on saatu hyviä kokemuksia ja työhön palaamisen kynnys mataloituu.

 ”Jos työssä uupumisen jälkeen pääsisi vähän loivemmin jatkamaan, niin uupumisen huippu jäisikin kokematta.”  (2)

”Se on kuntouttavaa se työnteko, kun ihminen huomaa, ettei hän olekaan ihan `raakki´, vaan kyllähän tässä vielä jotain voi syntyä. Sehän se on se prosessi, mikä siinä tapahtuu, kun on töissä ja siinä jotain vähän saa tehtyä. Osasairauspäiväraha antaa luvan, että ei nyt ihan täysillä tämän homman tarvitse mennäkään.” (2)

Lähteet:

(1) https://www.kela.fi/osasairauspaivaraha

(2) Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku: Tukea työhön paluuseen ja työssä jatkamiseen. Osasairauspäivärahan tavoitteet, etuuden käyttöönotto ja jatkon haasteet. Työympäristötutkimuksen raporttisarja 49. Työterveyslaitos, Helsinki 2010.

Image

Kategoriat