Ajankohtaista

Kategoriat
1 elokuun, 2018

Täyttä lomaa

Loma antaa mahdollisuuden palautua työn aiheuttamasta fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta. Palautumisen onnistuminen edellyttää irrottautumista työstä ja työssä kuluneiden voimavarojen täydentämistä. Tutkimusten mukaan lyhyestäkin lomasta on hyötyä, mutta mitä kuormittuneempi työntekijä on, sitä pidempi irrottautuminen työstä on tarpeen.

Palautuminen käynnistyy kun ihminen irrottautuu työstä eli lakkaa sekä tekemästä että ajattelemasta työtään ja rentoutuu. Työasioiden pohtiminen, sähköpostin lukeminen ja työpuhelut ylläpitävät ajatuksia työhön liittyvissä asioissa ja kuluttavat voimavaroja. Palautumisen käynnistymisen kannalta on tärkeää, että paitsi poistutaan fyysisesti työpaikalta, myös työpuhelin ja –sähköposti suljetaan. Työasioista irrottautumista ja rentoutumista edistävät paitsi tarkoituksellinen lepo, myös itselle mieluisten, tavallisesta arjesta poikkeavienkin asioiden tekeminen – musiikin kuuntelu, luonnossa liikkuminen, halkojen hakkaaminen, mökkeily,  lomamatka.  Sellaiset loma-ajan toiminnot, jotka tarjoavat haasteita, oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia pystyvyyden kokemuksiin, edistävät taitojen hallintaa ja ovat hyödyllisiä palautumisen kannalta, mikäli niihin liittyvä tekeminen on erilaista kuin työ. Palautumisen kannalta on tärkää myös tekemisen kontrolli eli se, että lomalla ihminen voi itse päättää mitä asioita, miten ja milloin hän tekee.  Irrottautuminen ja rentoutuminen palvelevat ensisijaisesti passiivista palautumista eli työkuormituksen pysäyttämistä kun taas taitojen hallinta ja tekemisen kontrolli edistävät aktiivista palautumista eli täydentävät voimavaroja.

Eri tutkimusten mukaan lomalla on myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että mitä useammin riskiryhmään kuuluva henkilö oli viettänyt vuosilomansa, sitä harvemmin hän sairastui sydäntautiin tai kuoli ennenaikaisesti. Lyhyelläkin lomalla on vaikutusta, tutkimusten mukaan hyvinvointi kasvaa ensimmäisten kahdeksan lomapäivän aikana. Loman vaikutus hyvinvointiin haihtuu kuitenkin nopeasti, eri tutkimusten mukaan noin viikossa-kuukaudessa loman jälkeen. Yhden pitkän loman sijasta kannattaisikin harkita useamman lyhyen loman pitämistä pitkin vuotta.

Lomalta kannattaa palata pehmeästi niin, että ensimmäisellä työviikolla jäisi aikaa orientoitua työasioihin ja suunnitella tulevaa. Kesälomalle jäädessä kesken jääneet työasiat kannattaa kirjoittaa muistilapulle ja jättää työaikatauluun riittävästi aikaa hoitaa ne loman jälkeen. Kannattaa varata riittävästi aikaa myös loman aikana kertyneiden sähköpostien ja postin lukemiseen ja vastaamiseen. Lomaa voi muistella vaikkapa työkavereiden kanssa kahvitauolla. Mikäli loman aikana on saatu riittävästi etäisyyttä työhön, työntekijällä on voinut syntyä uusia ajatuksia ja ideoita työn tekemisestä ja nämä ajatukset kannattaa tuoda yhteiseen pohdintaan. Ja kun arkirytmi sitten pikkuhiljaa tempaa mukaansa, lomalla opittuja palautumiskeinoja kannattaa hyödyntää päivittäin vapaa-ajalla. Ja seuraava lomakin on taas jo yllättävän lähellä.

Image

Kirjoituksen pohjana on käytetty Kirsi Aholan artikkelia ”Kesäloman ja muun vapaa-ajan psyykkiset terveysvaikutukset” Duodecim-lehdessä 2012;128(13): 1399-402


Kategoriat