Palvelut

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointi on monen eri tekijän summa ja se syntyy arkityössä. Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla tapahtuu aina johtajien, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyönä. Muita keskeisiä toimijoita ovat työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet.

Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä työpaikan tärkeä kumppani on työterveyshuolto. Työhyvinvointia ei saavuteta työstä irrallisilla terveystempauksilla. Työhyvinvoinnin edistäminen näkyy kaikessa organisaation toiminnassa ja se on pitkäjänteistä ja jatkuvaa yhdessä tekemistä.

Jokainen käytetty euro terveyden edistämiseen tuo lähes kuusi euroa takaisin.

Terveyden edistämisellä on todettu olevan positiivinen talousvaikutus. Useimmiten terveyden edistämisen mittareina pidetään terveydenhuolto- ja sairauspoissaolokustannuksia. Työsuorituksen ja tuottavuuden kasvun mittareiden tuloksia on vaikeampi vertailla. Seuranta-ajan tulisi olla useita vuosia, jotta terveyden edistämisen vaikuttavuuden tekijät tulevat näkyviksi

Tuloksellisimmat terveyden edistämistoimia ovat olleet varhaiseen depressioon liittyvät toimenpiteet, lihasvoimaharjoittelu selkäoireiluissa, tupakoinnin lopettaminen, stressinhallintaa lisäävät toimenpiteet, influenssarokotteet sekä hoidonohjaus terveysongelmissa. Kannattavimmat tulokset terveydenhuoltokustannuksissa sekä sairauspoissaolojen osalta ovat tulleet toimenpiteissä, jotka ovat kohdistuneet ns. riskiryhmiin. Stressiin vähentämiseen liittyneet koko työyhteisön toimenpiteet ovat laskeneet hyvin sairauspoissaoloja. Elintapaohjauksien kustannushyötyä on tutkittu vähän. Tupakoinnin lopettamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten henkilökohtainen neuvonta ja tupakkavastaisuuskampanjat, ovat johtaneet positiivisiin kustannushyötyihin. Alkoholinkäyttöön liittyvien toimenpiteiden hyöty on ollut merkittävä.

Työterveyshuoltoyksikkömme järjesti Potilassiirtojen Ergonomiakortti-koulutus asiakasyrityksen henkilökunnan ergonomian parantamiseksi, tuki- ja liikuntaelinoireiden sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Aloite koulutuksesta lähti työterveyshuollosta. Koulutukseen osallistuneet työntekijät opastivat muuta henkilökuntaa uusiin työtapoihin. Koulutuksen myötä työpaikalle hankittiin työtä helpottavia apuvälineitä. Henkilökunnan poissaolot vähentyivät kolmessa vuodessa merkittävästi, jopa 600 päivällä. Sairauspoissaolojen taloudellinen merkitys on 300 euron päivähinnalla laskettuna 180 000 euroa. Kulujen jälkeen säästöä syntyi 160 000 euroa.

Ergonomian tavoitteena on sopeuttaa työntekijä ja työympäristö mahdollisimman vähäisen työn kuormittumisen mahdollistamiseksi, terveysvaaran vähentämiseksi ja työn tuloksellisuuden lisäämiseksi. Työnteko nopeutuu käytettäessä oikeanlaista ergonomiaa. Ergonomia vaikuttaa työkykyyn ehkäisten rasitussairauksia ja lisäten työmotivaatiota.

Usein ergonominen ratkaisu helpottaa työskentelyä. Ergonomian avulla pystytään torjumaan työstä aiheutuvia tapaturmia, ammattitauteja, työperäisiä sairauksia, tarpeetonta väsymystä ja viihtymättömyyttä. Hyvä työtilanne heijastaa myös positiivisesti työajan ulkopuolelle.

Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on työturvallisuuslain (738/2002) mukaan valittava, mitoitettava ja sijoitettava ergonomisesti työn luonne ja työntekijän ominaisuudet huomioon ottaen. Niiden käyttöominaisuuksien, säädettävyyden ja järjesteltävyyden tulee olla aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta.

Työturvallisuuslain mukaan, jos työnantaja ei omaa tarvittavaa asiantuntemusta työntekijän terveydelle aiheutuvan kuormituksen vähentämisessä, työnantajan on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työfysioterapeutin mukana olo on perusteltua kaikissa hankkeissa, joissa tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen optimointi on keskeinen tavoite. Työfysioterapeutin tekemä työvaiheiden ja fyysisen kuormituksen arviointi ovat keskeisiä osuuksia onnistuneissa ergonomisissa ratkaisuissa.

Paras lopputulos saavutetaan, kun työpaikkojen ergonomian parantamisessa on tehty yhteistyötä työntekijöiden, johdon ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Kun työn varsinainen toteuttaja on mukana suunnittelussa, työntekijän ”käyttötieto” välittyy suunnittelijoille ja ratkaisuihin suunnittelun lopputulosta parantaen.

Ergonomisten sovellusten taloudellisuus näkyy eritoten pitkällä aikavälillä, lyhyellä aikavälillä se saattaa näyttää kannattamattomalta. Terveyden edistämiseen sijoitettu euro tulee kuusinkertaisena takaisin.

Ota yhteyttä! Suunnitellaan yhdessä yrityksesi ergonomia kuntoon!

Ergonomiapassi on yksi menetelmä työntekijän terveyden ja työkyvyn edistämisessä ja tukemisessa. Ergonomiapassin suorittamalla työntekijä saa tietoa, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan sekä toiminta- ja työkyvystään!

Ergonomiakortin suorittamisen tavoitteena elinikäinen ja jatkuva omasta työkyvystä huolehtiminen.

Yrityksen näkökulmasta työssäjaksamisen tukeminen ja sairauspoissaoloja vähentävät toimenpiteet vaikuttavat yrityksen tuloksellisuuteen.

Työntekijä seuraa itse täytettävän passin avulla passin suorittamista
* viisi osa-aluetta
* suoritusjärjestys on vapaa

Ergonomiapassin osa-alueet ovat räätälöitävissä työpaikan kuormitustekijöiden mukaan.

Esimerkkinäatk-työn ergonomiapassin sisällöstä:
1. osallistuminen työfysioterapeutin pitämiin kahteen tietoiskuun niskahartiaseudun rakenteesta ja toiminnasta, oireiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta, ryhdistä, ergonomiasta ja liikunnasta (yht. 3 h)

  1. saatuihin materiaaleihin tutustuminen
  2. oman työskentelypisteen ergonomian kartoittaminen ja tarvittavat toimenpiteet
  3. vapaa-ajan liikuntaan osallistuminen omien tavoitteiden mukaisesti
  4. osallistuminen taukoliikuntaan

Ergonomiapassin suorittaminen kestää vähintään 7 kuukautta. Pitkä prosessi takaa käytävien asioiden omaksumisen ja siirtymisen jatkuvaa ergonomista työtapaa.  Johtohenkilöt voivat edistää hankkeen onnistumista sitoutumalla itse hankkeeseen ja suorittaa myös itse ergonomiapassin. Hankkeen aikataulun sisällä ei pysty mittaamaan elinikäisen ja jatkuvan työkyvyn huolehtimisen toteutumista, mutta saatua tietoa, taitoja ja motivaatiota pystytään arvioimaan ergonomiapassin avulla. Tavoiteltavat sairauspoissaolojen muutokset eivät tule näkymään kovin lyhyellä aikavälillä, tarkasteluun tulee ottaa huomioon jopa tulevat kaksi vuotta.

Asiakasyrityksen palautetta näyttöpäätetyöhön suunnatusta ergonomiapassista:

  • ”Tarpeellisiksi koettiin”
  • ”Hyvää oli työasentojen kertaus ja tuolin säädöt. Monille ei ehkä ole tullut mieleen muutella tuolin säätöjä aktiivisesti. Joskus löydetyt säädöt ovat olleet käytössä koko ajan.”
  • ”Äänen huoltoon liittyvä osio oli myös tärkeä. Asia on ollut unohduksissa monilta.”
  • ”oli hyvä että työtuolin säädöt näytettiin kaikille. ja kaikki muukin läpikäyty oli minusta ihan täyttä asiaa”
  • ”kokonaisuutena luennot oli hyvin suunniteltu ja toteutettu”
  • ”paljon tarpeellista asiaa saatiin, oman työpisteen ”asetukset” on hyvä jokaisen osata”
  • ”työasentoja katsottiin yhdessä”
  • ”osaa entistä paremmin katsoa työntekijöiden työasentoja ja uskaltaa sanoa kaverille, että työasentosi ei ole paras mahdollinen”